Pakkasin meidän viimeisiä tavaroita tallihuoneesta auton perään. Olin viime viikolla vienyt kirpparille suuren osan meidän varusteista, joten kauheasti tavaraa ei enää ollut jäljellä. Nyt alkoi uudet tuulet puhaltamaan, olin päättänyt.
Olimme ostaneet Pariisin reissua varten oman trailerin, joten sen vuokraamisen kanssa ei tarvinut enää stressata. Dädin saaminen kärryyn kuitenkin stressasi, sillä tiesin jo nyt että siitä ei tulisi helppoa tai yksinkertaista. Tuon samaisen reissun ansiosta kopissa matkustaminen ja koppiin saaminen oli kuitenkin käynyt aiempaa helpommaksi, ja näin jo nyt hieman edistystä oria traileriin saamiseen. Kun kaikki tavarat oli kasassa ja auto pakattu, lähdin hakemaan Dädiä tarhasta. Äiti kiinnitti sillä välin koppia autoon kiinni ja valmisteli sen matkaa varten. Dädi hörisi ja käveli vastaan portille, mutta hän oli jo muutama päivä sitten aavistanut, että nyt oli jotain tekeillä. Dädin vatsa oli sekaisin ja ruokahalukin vähentynyt. Ori toisessa kädessä ja portin kahva toisessa, varovasti pääsimme ulos tarhasta. Suljin portin ja kävelin tallin edessä olevalle puomille. Harjasin Dädin nopeasti ja kävin läpi sen kaviot. Letitin harjan ja hännän, jotta ne pysyisi siistinä kuljetuksen ajan. Meillä oli käytössä myös kuljetussuojat, koska ori sai aina tuhoa aikaan. Ehkä pidin oria nykyään hieman liian pumpulissa, mutta olihan se mun oma (kullan)pullanmuru ja silmäterä. Kun ori oli valmiina lastaukseen, vedin syvään henkeä, irrotin sen puomista ja käänsin hevosen kohti tallin tietä ja traileria. Dädi näki jo kaukaa mitä tulevan piti, ja stoppasi paikalleen jo kaukana ennen ramppia. Käännyimme takaisin ja kävelimme hetken poispäin kunnes lähdimme kokeilemaan uudestaan. Noin tunnin jälkeen, pussillisen herkkuja syöneenä ja kaikkensa kokeilemalla saatiin kuin saatiinkin etujalat jo koppiin. Dädi kuitenkin päätti vielä kerran karata tilanteesta, mutta seuraavalla kerralla pääsimme kokonaan koppiin. Äiti sulki nopeasti takapuomin oriin kiinni josta tämä ei tykännyt. Ahdas tila stressasi Dädiä ja ryminä jatkui vielä kopin sisällä, mutta onneksi äiti sai nostettua rampin ylös. Kun tilanne rauhoittui, uskalsin sitoa Dädin kiinni renkaaseen. Etuovella maassa odotti heinäkassi, jonka sujautin Dädin eteen. Tarjosin Dädille vielä vettä, ja tarkistin että kaikki oli kondiksessa, ennen kuin suljin kopin etuoven ja hyppäsimme autoon.
0 Comments
Leave a Reply. |
ArkistoKategoriat
All
|